virallinen nimi: | Derian Unndis | rekisterinumero: | VH15-053-0215 |
sukupuoli: | Tamma | painotus: | VVJ |
rotu: | Norjanvuonohevonen | koulutus: | Helppo B, vaativa |
syntymäaika: | 30.05.2015, 8-vuotias | kasvattaja: | Derian |
väri, säkä: | Ruunihallakko, 141cm | omistaja: | suba (VRL-12468) |
20.08.2017 Hevoskantakirja - 18 + 18 + 18 + 17 = 71p. / KTK-II
Champion -arvonimi myönnetty 24.06.2019
30.07.2019 Valjakkoajojaoksen laatuarvosetlu - 8 + 41 + 16,5 + 20 + 15 = 100,5p. / VVJ-I
Udi on rauhaa rakastava hevonen, joka ei pahemmin viihdy parrasvaloissa
tai linssiluteena. Tarhauksessakin se rakastaa parhaan kaverin seuraa,
mutta ei halua tarhata isommassa porukassa. Hoitaessa Udi on
rauhallinen, mutta rennoksi sitä ei kylläkään voi kuvata. Melkoisen
säikky ja säpäkkä tamma kyllä on, etenkin uusissa ympyröissä.
Perustoimenpiteissä ja varustaessa se on kuitenkin kiltti, eikä
hölmöile, vaikka aavistuksen arka onkin. Rauhallisen luonteen omaava
tamma on lähes kenen tahansa hoidettava ja talutettava, kunhan sen
kanssa on rauhallinen liikkeissään. Varustaessa tamma on
mestaripullaaja, joten pienemmät saattavat tarvita apua saadakseen vyön
kiinni (ja on sen kanssa kyllä aikuisellakin täysi työ!)
Valjakkopainotteinen Udi toimii myös ratsuna ollen sellainen tätimalli,
joka ei pahemmin liiku ellei ole aivan pakko. Rento ratsastus maastossa
tai kentällä sopii siis mainiosti tammuskan maailmankuvaan. Lastenponina
Udi on lähes pomminvarma, eikä taatusti tee mitään ylimääräistä tyhmää.
Hieman säikky se on kyllä selästäkin käsin, joten ihan hirveällä
tuulella ei ehkä kannata pikkulapsia selkään päästää.. Ajaessa Udi on
sitten jo edes hieman innokkaampi menijä ja taapertaa tarkkuusosiot
hyvällä motivaatiolla läpi osaten keskittyä myöskin kouluosuuksilla
hienosti. Maasto-osuudella kunto ei ehkä ole parasta luokkaa, mutta
sentään maaliin asti Udi pääsee toisten perässä tosin aika paljolti.
Alkutunnista Udi voi olla valjakossakin hidas, mutta kun sen saa
liikkeelle on tahti vähintäänkin kelvollinen, eikä Udia voikaan sen
puolesta laiskaksi sanoa. Jos tamma jää himmailemaan on syynä yleensä
puutteellinen verryttely, jossa pitää jo pyytää uskaltaa eteen. Udi on
ahkera työntekijä myös valjaissa ja tekee kaiken mitä pyydetään
mukisematta. Kisapaikoilla se on energisempi, mutta se lähinnä johtuu
kisahermoilusta, jonka kanssa tammalla on vielä pitkä tie kuljettavanaan
siitä eroon päästäkseen.
i. Krøgskovens Odin KTK-III |
ii. Brøges Olle, evm. |
iii. Øivar, evm. |
iie. Reidun, evm. |
||
ie. Hjallens Klara, evm. |
iei. Sveinung, evm. |
|
iee. Hjallens Grete, evm. |
||
e. Ulvbrud KTK-III |
ei. Waldemar, evm. |
eii. Musiker av Diamondeng, evm. |
eie. Polarnatten, evm. |
||
ee. Dunete, evm. |
eei. Rune av Galning, evm. |
|
eee. Signy av Galning, evm. |
VVJ-valjakkokilpailut, 45 sijoitusta
Olin luvannut suballe, että tulisin joku päivä hänen tallilleen käymään valmennusten merkeissä. Saavuinkin jo edeltävänä iltana Derianiin, suballa oli kiireitä joten hän ei ehtinyt pitää minulle seuraa. Hän kuitenkin tarjosi Udia, valjakkopainotteista vuonista, seurakseni siksi aikaa. Minullahan ei ole mitään hajua valjakko touhuista. En varmaan edes osaisi valjaita yksinäni pukea päälle! Päätinkin siis lähteä katselemaan alueen maisemia Udin kanssa. Nappasin tamman tarhaukesta kiinni, mikä sujui onnekseni helposti. En kehtaisi vieraassa paikassa jahdata minulle täysin vierasta tammaa, jotta saisin sen kiinni. Talutin hieman laiskasti kulkevan Udin talliin, jossa laitoin sen käytävään kiinni. Etsiskelin tovin tamman harjoja. Suba oli kyllä pikaisesti esitellyt paikat, mutta lähinnä jäi mieleen missä on lantala. Lopulta ne löydettyäni suuntasin takaisin tamman luokse ja aloitin harjauksen samalla seuraillen miltä tamma vaikuttaa. Udi katseli minua kiinnostuneena ja ehkä hieman epäröiden, mutta hoitotoimenpiteet sujuivat todella hienosti. Satulointi tuotti tuskaa ja se olikin loistava käsitreeni. Lopulta sain vyön löysästi kiinni, toivottavasti kentällä saan sen kiristettyä kunnolla. Suitset sain Udin päähän helposti ja lopuksi länttäsin itselleni kypärän ja lähdin Udin kanssa kävelemään kohti kenttää.
Kentällä sain kuin sainkin satulavyön riittävän kireälle ja pääsin ongelmitta kipuamaan tamman selkään. Ajattelin ottaa alkukäynnit kentällä, jotta saisin alkuun hieman tuntumaan tammaan. Udi liikkuin, noh melko letkeästi. Sillä ei todellakaan ollut mikään kiire minnekkään, mutta ei kyllä minullakaan joten hyvin passaa tällainen tätiratsastus. Ehkä löydetään maastolenkiltä jokin pätkä missä voidaan hieman irrotella. Keräsin ohjat käsiin ja passitin tamman vielä hetkeksi raviin, johon siirtymiseen sain tehdä töitä runsaasti. Lopulta Udi lähti raviin, jossa minun oli todella hankala istua olinhan tottunut hieman isompien hevosten isompiin ja tasaisempiin askeliin. Hidastin muutaman kierroksen jälkeen takaisin käyntiin ja suuntasin kentältä kohti tietä. Olin ennen Udin hakua tarhasta hieman katsellut alueen reittejä, joten toivottavasti nyt muistan tai löydän edes takaisin tallille. Lähdimme rennosti käynnissä liikkeelle, Udi tuntui todella rauhalliselta ja varmalta. Sitä ei hätkäyttänyt autot eikä traktorit, hyvä kun korviaankaan jaksoi liikauttaa. Sain muutamissa kohdin nostettua ravin toviksi, Udin ravi tuntui huomattavasti reippaammalta kuin mitä se oli kentällä. Yhdessä kohtaa oli ilmeisesti tammalle tuttu laukkapaikka, sillä se piristyi yllättäen ja kiihdytteli vauhtiaan. Annoin Udin nostaa laukan, mikä olikin yllättävän pehmeä ja tasainen. Olin varautunut ponimaiseen töksähtelevään lyhyeen askeleeseen. Tovin laukattuamme Udi alkoi itse hidastella vauhtiaan. Päätin kääntyä ympäri, sillä löydän varmasti niin parhaiten takaisin tallille. Udi selvästi oli valmis uudelle laukkapätkälle, se nosti innoissaan pään ylös ja aloitti kiihdyttelyn. Nostin hetkeksi laukan, kunnes päätin hidastaa raviin. Ravailtiin tovi, jonka jälkeen käveltiin rauhallisesti loppu matka takaisin tallille.
Talliin päästyäni riisuin Udilta varusteet ja harjailin sitä hieman karsinassa. Kello oli jo sen verran paljon, että en viennyt Udia takaisin tarhaukseen. Vein Udin varusteet takaisin paikalleen ja jatkoin vielä tamman harjailua, eihän minulla nyt parempaakaan tekemistä ollut ja olin luvannut odotella subaa tallissa. Pian tallin käytävältä alkoi kuulua ääniä ja muita hevosia tuotiin sisälle, Udi tervehti ohikäveleviä kavereita hörähtäen. Autoin vielä subaa antamaan iltaruuat hevosille, jonka jälkeen päätin lähteä nukkumaan jotta huomenna jatkan pitää valmennukset.
Kokoonnuimme maneesiin valjakkovalmennuksen merkeissä. Sain Udin kivasti
heti liikkeelle alkutehtävien voimin ja valmentajakin pääsi kehumaan
tamman itsenäistä liikettä, oli itsellekin helpompaa, kun moottori oli
saatu käyntiin heti alkutunnista, niin ei oma keskittyminen mennyt
jatkuvasti eteenpyytämiseen. Välikäyntien jälkeen aloimme työstämään
hevosten muotoa, eteenpyrkimystä ja taipumista volteilla, ympyröillä ja
pysähdyksillä, joissa oli tärkeää reipas eteenlähteminen. Siirtymiset
menivät ihan kohtalaisesti, vaikka Udi olisi kyllä spontaanimmin lähteä
liikkeelle heti vaaditussa askellajissa, sen sijaan että jäi miettimään
että mitäs nyt tehtiinkään seuraavaksi. Lopulta pysähdyksistä ainakin
tuli tosi mallikkaita ja saimme niistä kehuja.
Pidemmän ravailupätkän jälkeen siirryttiin käyntiin ja keskityttiin
kulmiin, kaariin ja asettumiseen. Kun se alkoi sujumaan pyysimme hevoset
raville tehden samoja tehtäviä, tarvittaessa sai väliin ottaa voltin tai
parikin, jos tuntui että kaikki olivat taas samassa päädyssä isoa
maneesia. Laukassa riitti tällä tasolla, kun hevoset kääntyivät
sisäohjasta, mutta Udi yllätti positiivisesti sekä minut että
valmentajan toimimalla täysin ulko-ohjan tuella kaarteet ja täyskaarrot
suunnanvaihtoineen, jotka oli kärryjen kanssa vähän jopa vaativaa tälle
tasolle tehdä. Tunti meni Udin kanssa oikein kivasti ja odotin innolla
seuraavaa valmentautumiskertaa Derianissa. Tunnin jälkeen jäin vielä
hoitelemaan Udia huolellisesti, koska tamma oli hionnut melkoisesti
tunnilla. Kävimme muutaman hoitajan kanssa taluttelemassa loimitettuja
hevosia, jotta ne oli sitten kiva jättää hyvillä mielin ja miltei
kuivina sisälle syömään.
Udi on tarjolla 1-polvisten norjanvuonohevosten jalostukseen. Varaukset ja lisätiedot sähköpostitse.
Derian Alvis KTK-II
synt. 10.05.2017
i. Derian Aros
Derian Utopia
synt. 19.01.2017
i. Derian Arnold
Derian Enar VIR MVA Ch, KTK-II
synt. 15.06.2016
i. Anundr Egil
© DERIAN
ulkoasun suunnittelu & toteutus: Narie
otsikkokuvat © suba
TALLI on virtuaalitalli // a SIM-game stable