Derian

alkuorittammatkasvatus


Glimrende Greta

virallinen nimi: Glimrende Greta rekisterinumero: VH14-053-0029
sukupuoli: Tamma painotus: KRJ, ERJ, VVJ
rotu: Norjanvuonohevonen koulutus: Helppo A, 90cm, vaativa
syntymäaika: 26.08.2013, 20-vuotias kasvattaja: Glimrende Farm, Norja
väri, säkä: Ruunihallakko, 145cm omistaja: suba (VRL-12468)

15.09.2017 Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu - 5 + 42 + 17 + 20 + 15 = 99 p. / KRJ-II
30.06.2016 Esteratsastusjaoksen laatuarvostelu - 7 + 41 + 19 + 13 + 15 = 95 p. / ERJ-II
30.04.2018 Valjakkoajojaoksen laatuarvostelu - 7 + 44 + 17 + 20 + 15 = 103p. / VVJ-I

Luonnekuvaus

© Susiraja

Greta on ihastuttavan lempeä, Muumimammamainen vuonohevostamma, jonka kanssa kiukku katoaa ja synkimpäänkin päivään ilmestyy auringonsäteitä. Umpikiltti, äidillisen lempeä ja lammasmaisen lauhkea hallakko on heppakirjojen unelmien kesäponi ja hevonen, josta ratsastuskoulut tappelisivat verissä päin, jos tietäisivät tamman olemassa olosta. Gretan kanssa arkakin ihminen uskaltautuu uusien asioiden pariin, kaiken tasoiset ratsastajat saavat onnistumisen kokemuksia, pitkiä maastoretkiä kaipaava löytää täydellisen ratsun/ajokumppanin.. Greta taipuu moneksi!
Hoidettaessa vuonotamma olla möllöttää paikoillaan, oli se karsinassa tai käytävällä, kiinni tai ei. Hevonen ei lähde yhtään mihinkään, vaikka se olisi irti keskellä käytävää. Kaikki hoitotoimenpiteet onnistuvat mutkitta, hallakko korkeintaan muuttuu mutruhuuliseksi inhottavien asioiden kohdalla (korvakarvojen leikkaaminen, raspaus). Kuka tahansa voi hoitaa ja käsitellä Gretaa, hevonen on niin lauhkea ja pitkäpinnainen, ettei kiukustu mistään. Inhottavatkin asiat se kohtaa mukisematta, eikä Gretan kanssa ole tarvinnut edes huulipuristinta käyttää. Eläinlääkäri ja kengittäjä muistavat aina kehua, miten hienosti tamma käyttäytyy. Talutettaessa ja lastattaessa Greta on perässä vedettävää mallia, lähinnä siksi, ettei hevosella itsellään ole kiire mihinkään. Tamma on ongelmaton taluttaa, lastata, kuljettaa ja purkaa, mutta jumalattoman hidas se on.
Moniosaajana Greta taipuu niin ratsun kuin valjakkohevosen tehtäviin. Kouluratsastus ja valjakkoajo ovat tamman suurimmat vahvuudet (he A/vaativa), esteetkin sujuvat 90cm asti. Hieman laiskanpulskea Greta on oiva valinta aloittelevalle ratsulle varmuutensa ja pehmeiden, tasaisten liikkeidensä vuoksi. Kokeneempi ihminen joutuu herättelemään hevosta ja kaivamaan osaamista esille, vaikka kyllä nekin ajan kanssa löytyvät. Greta kyllä pitää työnteosta, joskin pitkät, rauhalliset maastoretket ratsain tai ajaen ovat sen mieleen pohkeenväistötreeniä enemmän. Koulu- ja ajopelinä Greta on ässä. Se toimii parhaimmillaan pienin, pehmein avuin, muttei ota nokkiinsa epäselvistä avuista tai satunnaisesta suuhun kiinni jäämisestä. Lapsi selässään Greta kestää kaiken, pikkuväki on kovasti vuonohevosen mieleen. Jos hallakolta ei vaadi mitään, se puksuttelee eteenpäin verkkaiseen tahtiin pitkänä makkarana. Hevosen herättelyyn ja oman moottorin käynnistykseen menee tovi, mutta kun Gretan saa työmoodiin, se on reipas ja ahkera niin ratsuna kuin ajopelinä. Esteillä vuonotamma on tasainen kaikin puolin. Sillä on ihan kelpo tekniikka, sen laukka on hyvin säädeltävissä ja tamma osaa vähän auttaa ratsastajaa. Greta ei kyttää tai kiellä, mutta laiskoina päivinään se ei oikein nosta jalkojaan ja saattaa kolautella puomeja. Tamma yrittää aina parhaansa, mutta ymmärtää olla hyppäämättä, mikäli lähestyminen on toivottoman huono.
Kisoissa hallakko on viilipyttymäisen rauhallinen, vaikka sen hoitaja ja ratsastaja miten hermoilisivat. Tamma käyttäytyy käsihevosalueella, verkassa ja radalla moitteettomasti, korkeintaan säpsyy irti päässyttä lajitoveriaan tai äkillisiä kovia ääniä. Jos hevoselta ei pyydä mitään, se on tasapaksu puksuttelija. Kunhan Gretan herättelee verryttelyissä se tekee hyvän suorituksen, parhaina päivinään loistavan. Hyvän ratsastajan/ohjastan kanssa, joka ei anna tamman mennä aidan matalimman kohdan yli, Greta on yllättävän tehokas ruusukemagneetti.


Sukutaulu

i. Danhy, evm.
ii. Glimrende Burnaby, evm.
iii. Dellingr, evm.
iie. Glimrende Hallgerda, evm.
ie. Guthr, evm.
iei. Halklel, evm.
iee. Dagna, evm.
e. Glimrende Brisingamen, evm.
ei. Gaute, evm.
eii. Gjest, evm.
eie. Oyenstikker, evm.
ee. Glimrende Oddveig, evm.
eei. Ingemar, evm.
eee. Glimrende Njorthrbiartr, evm.

Sukuselvitys

© Honeythief

i. Danhy (rnhkk, 147cm) oli varsinainen energiapakkaus ja se muistetaankin kilpailuajoiltaan väsymättömänä ja itsevarmana suorittajana. Ruunihallakko ori ei kahdesti katsonut eteen tulleita tehtäviä ja se jaksoi keskittyä kilpailusuorituksiin pitkinäkin kisaviikonloppuina. Vauhdinhallinnan kanssa oli silti toisinaan ongelmia ja parhaimmillaan Danhy olikin nopeutta ja kestävyyttä vaatineilla tehtävillä. Valjakkoajon ja esteratsastuksen lisäksi sitä nähtiin kuitenkin myös kouluradoilla vaihtelevalla menestyksellä. Hyvänä käyttöhevosena orilla oli kysyntää myös jalostuksessa ja se ehti jättää jälkeensä yhteensä viisitoista varsaa, joista suurinta osaa on nähty kilpakentillä isänsä jalanjäljissä.
ii. Glimrende Burnaby (rnhkk, 146cm) oli yksi kotitallinsa Glimrende Farmin parhaita näyttelymenestyjiä. Ori oli aikanaan yksi vuonohevosnäyttelyiden kärkinimistä keräten yhden jos toisenkin näyttelyvoiton. Burnaby pääsi kantakirjaan ensimmäisellä palkinnolla, jolloin se sai kehuja erityisesti hienosta ulkonäöstään. Nuorena ruunihallakko ori kilpaili myös kouluratsastuksessa ja valjakkoajossa, mutta jalkansa loukattuaan se jäi pääasiassa siitoskäyttöön. Kantakirjauksen jälkeen Burnaby olikin aktiivisessa siitoskäytössä aina vanhoille päivilleen asti, jonka ansiosta sillä on lukuisia varsoja ympäri pohjoismaita.
iii. Dellingr (rnhkk, 143cm) syntyi Norjan eteläosassa pienelle vuonohevoskasvatusta aloitelleelle tallille. Kun varsa olikin kasvattajan toiveiden vastaisesti ori eikä tamma, se päätyi suureen hevoshuutokauppaan. Tunnetun vuonohevostilan omistaja löysi orin täysin vahingossa ja kiinnitti heti huomiota sen lupaavaan ulkonäköön ja rakenteeseen. Dellingr lähtikin siltä seisomalta Glimrende Farmiin ja toiveiden mukaisesti siitä saatiin hieno kilpailukaveri ja näyttelymenestyjä.
iie. Glimrende Hallgerda (hhkk, 148cm) oli varsin suurikokoinen tamma, joka todella osasi pistää hanttiin niin halutessaan. Sitä yritettiin nuorena saada myydyksi, mutta haastava luonne karkoitti lopulta ostajaehdokkaat. Kotoisammin Gerdaksi kutsuttu tamma jäi lopulta kotitallilleen kasvamaan ja vastoin kaikki odotuksia siitä saatiin lopulta koulittua varsin mukiinmenevä kilpailukaveri erityisesti valjakkoajoon, mutta myös helppoihin koulu- ja esteluokkiin. Omalaatuinen tamma vaati silti tietynlaisen käsittelijän, eikä sen kanssa tullut toimeen kuin harvat ja valitut.
ie. Guthr (hhkk, 143cm) oli potentiaalinen kilpailukaveri lajiin kuin lajiin. Se oli lähes koko ikänsä saman yksityisomistajan omistuksessa, joka oli kiinnostunut erilaisista hevosurheilulajeista. Koulu- ja esteratsastuksen lisäksi Guthr pääsikin kilpailemaan valjakkoajossa ja kenttäratsastuksessa, jonka lisäksi sen kanssa treenattiin kotikentillä lännenratsastuksen ja matkaratsastuksen alkeita. Harmaahallakko tamma oli nopea oppimaan uutta ja se pysyi hyvässä kunnossa niin henkisesti kuin fyysisestikin monipuolisen liikutuksen ansiosta. Omistajan mukaan Guthr elikin varsin terveenä lähes kolmekymmentävuotiaaksi, kunnes korkea ikä alkoi painaa liikaa.
iei. Halklel (rnhkk, 141cm) vaikutti tiedettävästi useallakin pienellä siittolalla, mutta osa sen menneistä omistajista on jäänyt hämärän peittoon. Myöskään syytä orin useille kodinvaihdoksille ei ole selvitetty. Vaikka Halklel oli useissa kodeissa siitoskäytössä ja myös sen jälkikasvua on nähty kilpailu- ja siitoskäytössä, tiedetään orista itsestään silti hyvin vähän. Jotain sen kilpailutuloksia on kuitenkin säilynyt ja niiden perusteella se on kilpaillut jonkin verran koulu- ja esteratsastuksessa hyvälläkin menestyksellä.
iee. Dagna (hhkk, 146cm) kiersi aikanaan aktiivisesti Norjan hevosnäyttelyissä ja pääsi kantakirjaan toisella palkinnolla. Hyvärakenteisesta ja lempeästä tammasta kaavailtiin siitostammaa, mutta sillä oli paljon epäonnea matkassaan. Harmaahallakkoa tammavarsaa Guthria lukuun ottamatta sen muut varsat syntyivät kuolleina ja lopulta Dagna päätettiin myydä harrastekäyttöön nuorelle kouluratsastajalle. Parivaljakko opetteli yhdessä kilparatsukon arkea pärjäten helpoissa luokissa vaihtelevalla menestyksellä.

e. Glimrende Brisingamen (rnhkk, 144cm) oli kotitallinsa kauan odotettu kasvatti hyvästä suvusta, jonka emälinja polveutuu yhdestä Glimrende Farmin ensimmäisistä kantatammoista. Ruunihallakko tamma jäi syystäkin kasvattajansa luokse ja siitä alettiin kaavailla monipuolista kilpailukaveria ja tulevaisuuden siitostammaa. Kotoisammin Brisiksi kutsuttu tamma oli nuorena varsinainen hulivili ja sen kilpailu-ura pääsikin alkamaan hieman odotettua myöhemmin. Ajan myötä tamman luonne kuitenkin tasoittui ja se menestyi hyvin niin koulu- kuin esteratsastuksessakin. Sen merkittävimpiin saavutuksiin kuuluu useampi sijoitus sekä yksi voitto vuonohevosmestaruuksissa.
ei. Gaute (rnhkk, 148cm) myytiin eteenpäin jo vieroituksen jälkeen, sillä sen omistajat eivät kyenneet pitämään nuorta oria pihassaan. Hetken kotia etsittyään Gaute päätyi tavoitteelliselle yksityisomistajalle, joka koulutti nuoria hevosia ja myi ne jälleen eteenpäin. Kun ruunihallakko ori olisi ollut valmis myytäväksi, ei siitä raaskittukaan enää luopua, vaan se jäi omistajalleen omaksi kilpailukaveriksi. Gaute olikin vuonohevoseksi varsin potentiaalinen kilpailukaveri, eikä sen omistaja nähnyt syytä hyväluontoisen orin ruunaamiselle. Gaute pääsikin vastaanottamaan tammoja useana kesänä saaden jälkikasvua liki kymmenen varsan verran.
eii. Gjest (khkk, 147cm) asui maaseudulla pienellä tilalla, jossa oli aikoinaan kasvatettu vuonohevosia, mutta sittemmin pidetty vain muutamia hevosia täysin harrastemielessä. Gjest olikin tilan viimeinen kasvatti, jonka vuoksi se päätettiin jättää kotiin ja pitää orina. Vaikka keltahallakko ori ei päässytkään koskaan kilpailemaan, oli se koulutettu niin ratsastukseen kuin ajoonkin, jonka lisäksi se auttoi vetojuhtana maatilan töissä.
eie. Oyenstikker (rnhkk, 142cm) syntyi Ruotsissa pienellä siittolalla, kunnes se tuotiin muutaman vuoden iässä naapurimaahan Norjaan. Tamman ensimmäiset kymmenen elinvuotta olivat varsin levottomia, kunnes se lopulta muutaman yksityisomistajan, myyntitallin, sekä parin ratsastuskoulukodin jälkeen päätyi vanhan pariskunnan kotipihaan risteytysponiruunan seuraksi. Ennen hieman sulkeutuneesta tammasta kuoriutui mukava seurahevonen ja harrastekaveri. Se päätettiin astuttaa kerran ja orivarsa Gaute jäikin sen ainoaksi varsaksi.
ee. Glimrende Oddveig (rnhkk, 140cm) oli herttainen ja seurallinen tamma, eikä sitä suotta luonnehdittu tallin äitihahmoksi. Laumassa Oddveig tuli vaivatta toimeen kaikkien kanssa se piti silmällä muidenkin tammojen jälkikasvua. Nuorempana ruunihallakko tamma kilpaili jonkin verran kouluratsastuksessa ja valjakkoajossa omistajansa tyttären kanssa. Kaksikko ehti saavuttaa varsin hyviäkin tuloksia, kunnes Oddveig jäi täysin siitostammaksi ja harrastekäyttöön. Tamma saikin ensimmäisen varsansa jo suhteellisen nuorena ja yhteensä se ehti jättää jälkeensä kahdeksan hienoa varsaa.
eei. Ingemar (rnhkk, 146cm) vaikutti suurimman osan elämästään Ruotsissa, mutta kaikki sen jälkeläiset ovat kuitenkin syntyneet tai päätyneet myöhemmin Norjan puolelle. Ruunihallakko ori oli painottunut valjakkoajoon, jossa se kilpaili aktiivisesti saavuttaen hyviä tuloksia myös arvostetuista kilpailuista. Ratsukoulutuksestaan huolimatta se ei kilpaillut koskaan muissa lajeissa. Vaikka Ingemar olikin hieno ja potentiaalinen kilpailukaveri, hermostui se ylimääräisestä hälinästä, mikä vaikutti toisinaan myös sen kilpailusuorituksiin.
eee. Glimrende Njorthrbiartr (rnhkk, 138cm) oli kuvankaunis vuonohevostamma, joka sopi kärsivällisen ja lempeän luonteensa kaikenikäisille ja -kokoisille harrastajille. Vaikka sen olikin alkujaan tarkoitus jäädä kasvattajansa luokse siitoskäyttöön, päädyttiin se lopulta myymään pienelle tuntitoimintaa pyörittäneelle harrastetallille, jonne tamma sopikin erinomaisesti. Sopimukseen kuului kuitenkin pienimuotoinen siitoskäyttö, jonka vuoksi tamma kävi kahtena kesänä varsomassa kasvattajansa luona.

Kilpailumenestys

KRJ-koulukilpailut, 46 sijoitusta

28.02.15, Oldfinion Dressage, HeA, KRJ Cup, 6/353
31.12.14, KK Bailador, HeA, KRJ Cup, 6/348
27.07.14, Kadotetut Suomenhevoset, HeA, 5/30
10.12.14, Virtuaalitalli Vaapukka, HeB, 6/40
08.12.14, Virtuaalitalli Vaapukka, HeB, 2/40
05.12.14, Virtuaalitalli Vaapukka, HeB, 6/40
03.12.14, Virtuaalitalli Vaapukka, HeB, 3/40
02.12.14, Virtuaalitalli Vaapukka, HeB, 1/40
01.12.14, Virtuaalitalli Vaapukka, HeB, 3/40
12.12.14, Moondance, HeA, 4/40
09.12.14, Moondance, HeA, 1/40
19.12.14, Fiktio, HeA, 6/50
14.12.14, Fiktio, HeA, 7/50
10.01.15, Mörkövaara, HeA, 1/30
07.01.15, Mörkövaara, HeA, 3/30
20.12.14, Mörkövaara, HeA, 1/30
29.12.14, Kilpailukeskus Holmberg, HeB, 1/50
19.07.14, Fiktio, HeA, 4/40
17.11.14, Brynhild, HeB, 4/29
11.09.14, Seljasaaren Kartano, HeA, 4/100
16.09.14, Amarante, HeA, 6/50
11.09.14, Amarante, HeA, 5/50
14.07.14, Kilpailukeskus Reiter, HeA, 1/30
15.06.14, Aittohaara, HeA, 2/50
18.09.14, Stall Lycan, HeA, 1/100
24.04.14, Huvitus, HeA, 2/40
24.04.14, Brynhild, HeA, 1/40
02.12.14, Taikakuun Kartano, HeA, 1/50
20.04.14, Virtuaalitalli Vaapukka, HeA, 3/40
10.04.14, Riiviöt, HeA, 3/50
06.04.14, Riiviöt, HeA, 7/50
01.01.15, Haavelaakso, HeA, 1/30
31.12.14, Haavelaakso, HeA, 3/30
27.12.14, Haavelaakso, HeA, 4/30
18.12.14, Cresendo, HeA, 7/50
04.04.14, Riiviöt, HeA, 1/50
17.01.15, Kilpailukeskus Holmberg, HeB, 2/50
03.04.14, Riiviöt, HeA, 6/50
01.04.14, Riiviöt, HeA, 5/50
20.10.14, Mörkövaara, HeA, 2/40
16.10.14, Mörkövaara, HeA, 6/40
26.03.14, Riiviöt, HeA, 1/50
22.11.14, Zurück, HeA, 1/30
21.11.14, Zurück, HeA, 2/30
31.10.14, Caral, HeA, 7/50
18.03.14, Riiviöt, HeA, 3/50

ERJ-estekilpailut, 53 sijoitusta

07.08.14, Juksula, 80cm, 7/60
30.07.14, Heartland, 90cm, 3/30
16.09.14, Crayon, 80cm, 2/30
12.09.14, Crayon, 90cm, 3/30
28.07.14, Mörkövaara, 90cm, 3/40
27.07.14, Elisan yksityiset, 80cm, 1/40
27.07.14, Kadotetut Suomenhevoset, 90cm, 2/30
25.07.14, Kadotetut Suomenhevoset, 90cm, 3/30
24.07.14, Elisan yksityiset, 80cm, 4/40
23.07.14, Kadotetut Suomenhevoset, 90cm, 3/30
22.07.14, Kadotetut Suomenhevoset, 90cm, 4/30
21.07.14, Kadotetut Suomenhevoset, 90cm, 5/30
20.07.14, Kadotetut Suomenhevoset, 90cm, 5/30
20.07.14, Ziel Sporthorses, 90cm, 5/30
19.07.14, Kadotetut Suomenhevoset, 90cm, 1/30
19.07.14, Maanan Suomenhevoset, 80cm, 4/40
04.08.14, Lai'e Welsh, 80cm, 1/30
06.08.14, Rätvänä, 80cm, 2/30
04.08.14, Rätvänä, 80cm, 5/30
03.08.14, Rätvänä, 80cm, 5/30
08.08.14, Pirunkorpi, 80cm, 5/30
07.08.14, Pirunkorpi, 80cm, 4/30
05.08.14, Pirunkorpi, 80cm, 1/30
02.08.14, Pirunkorpi, 80cm, 5/30
17.07.14, Maanan Suomenhevoset, 80cm, 1/40
05.09.14, Mörkövaara, 80cm, 5/40
28.08.14, Mörkövaara, 80cm, 1/40
17.07.14, Kadotetut Suomenhevoset, 90cm, 3/30
15.07.14, Kadotetut Suomenhevoset, 90cm, 2/30
20.09.14, Saanilan Suomenhevoset, 90cm, 1/30
19.09.14, Saanilan Suomenhevoset, 90cm, 5/30
13.09.14, Saanilan Suomenhevoset, 90cm, 5/30
11.09.14, Saanilan Suomenhevoset, 90cm, 3/30
15.07.14, Navelina, 90cm, 2/30
15.07.14, Viljala, 90cm, 6/50
14.07.14, Kadotetut Suomenhevoset, 90cm, 5/30
11.10.14, Vanima, 80cm, 2/30
09.10.14, Vanima, 80cm, 5/30
11.07.14, Kadotetut Suomenhevoset, 90cm, 5/30
11.07.14, Bairdon, 80cm, 6/50
09.07.14, Bairdon, 80cm, 1/50
07.07.14, Kadotetut Suomenhevoset, 90cm, 2/30
02.06.14, Aittohaara, 80cm, 5/50
27.05.14, Kadotetut Suomenhevoset, 90cm, 3/28
23.05.14, Hengenvaara, 80cm, 3/30
02.05.14, Muiston suomenhevoset, 80cm, 6/40
30.04.14, Solo, 80cm, ERJ Cup, 17/297
28.04.14, Muiston suomenhevoset, 80cm, 5/40
13.08.14, Huvitutti, 80cm, 6/40
12.08.14, Huvitutti, 80cm, 4/40
06.08.14, Huvitutti, 80cm, 5/40
28.03.14, Avenge, 80cm, 6/50
24.03.14, Avenge, 80cm, 6/50

VVJ-valjakkokilpailut, 62 sijoitusta

31.03.18, Tuiskula, Vaativa, VVJ Cup, 4/36
30.06.17, Wyat Shetlands, Vaativa, VVJ Cup, 1/46
31.05.15, Breandan, Vaativa, VVJ Cup, 3/113
30.03.15, Breandan, Vaativa, VVJ Cup, 7/93
22.07.14, Hengenvaara, Vaativa, 5/30
09.07.14, Konkkaronkka, Vaativa, 5/30
24.11.14, Fiktio, Vaativa, 4/22
23.11.14, Fiktio, Vaativa, 3/22
19.11.14, Fiktio, Vaativa, 1/22
01.08.14, Konkkaronkka, Vaativa, 1/38
18.11.14, Brynhild, Vaativa, 4/16
17.11.14, Brynhild, Vaativa, 1/16
15.11.14, Brynhild, Vaativa, 3/16
13.11.14, Brynhild, Vaativa, 1/16
19.12.14, Konkkaronkka, Vaativa, 1/40
15.12.14, Konkkaronkka, Vaativa, 4/40
14.12.14, Konkkaronkka, Vaativa, 2/40
19.06.14, Duren, Noviisi, 4/24
18.06.14, Duren, Noviisi, 4/24
08.12.14, Konkkaronkka, Vaativa, 3/40
03.12.14, Konkkaronkka, Vaativa, 6/40
02.12.14, Konkkaronkka, Vaativa, 6/40
20.08.14, Konkkaronkka, Vaativa, 1/40
17.08.14, Konkkaronkka, Vaativa, 3/40
13.08.14, Konkkaronkka, Vaativa, 4/40
07.08.14, Konkkaronkka, Vaativa, 2/38
13.09.14, Stall Lycan, Noviisi, 4/58
11.09.14, Stall Lycan, Noviisi, 7/58
17.06.14, Duren, Noviisi, 1/24
30.11.14, Breandan, Vaativa, VVJ Cup, 3/108
23.10.14, Virtuaalitalli Dei, Vaativa, 2/21
06.08.14, Breandan, Vaativa, 2/30
07.06.14, Fiktio, Vaativa, 5/28
05.06.14, Fiktio, Vaativa, 1/28
03.06.14, Mighty Ducks, Noviisi, 1/30
30.05.14, Arkadia, Noviisi, 1/30
26.05.14, Mighty Ducks, Noviisi, 3/30
24.05.14, Fiktio, Vaativa, 2/29
21.04.14, Breandan, Vaativa, 3/30
20.04.14, Breandan, Vaativa, 3/30
19.04.14, Brynhild, Vaativa, 3/29
18.04.14, Virtuaalitalli Dei, Vaativa, 4/18
18.04.14, Brynhild, Vaativa, 5/29
17.04.14, Breandan, Vaativa, 3/30
17.04.14, Brynhild, Vaativa, 3/29
16.04.14, Breandan, Vaativa, 4/23
16.04.14, Konkkaronkka, Vaativa, 3/40
15.04.14, Brynhild, Vaativa, 3/29
11.09.14, Breawa, Vaativa, 4/30
14.04.14, Konkkaronkka, Vaativa, 6/40
13.04.14, Huvitus, Vaativa, 5/26
12.04.14, Huvitus, Vaativa, 3/26
07.04.14, Aaltolan tila, Vaativa, 2/50
06.04.14, Breandan, Vaativa, 1/15
06.04.14, Konkkaronkka, Noviisi, 2/40
05.04.14, Aaltolan tila, Vaativa, 6/50
04.04.14, Aaltolan tila, Vaativa, 3/50
30.03.14, Konkkaronkka, Noviisi, 6/40
27.03.14, Konkkaronkka, Noviisi, 4/40
25.03.14, Sigma, Vaativa, 5/30
24.03.14, Sigma, Vaativa, 4/30
24.03.14, Fiktio, Vaativa, 1/26

Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät


Päiväkirjamerkintä 26.07.2017, kirjoittanut omistaja

Lähdimme Sannin kanssa metsästämään Gretaa ja Waldaa laitumelta. Iloinen tervehdys kuului useammastakin suusta portille päästyämme, mutta päivän ratsumme eivät liikauttaneet eväänsäkään tullakseen vastaan. Nappasimme tammat kiinni ja lähdimme kävelemään kohti tallia. Harjasimme pölyiset hevoset huolella ja puimme niille suitset. Satulat jätimme tänään talliin, olimme matkalla uittamaan hevosia. Sekä minulla että Sannilla oli uimapuvut shortsien ja paitojen alla. Päivä oli oikein lämmin ja hiki valui jo pelkästä harjaamisesta. Hyppäsimme ratsujemme kyytiin tallin pihalla, minä ratsastin Waldalla ja Sanni turvallisella Gretalla. Lähdimme suunnistamaan kohti uittopaikkaa. Matkaa rannalle oli muutamia kilometrejä. Kävelimme rennosti pitkin ohjin hyvän aikaa, kunnes otimme ohjat käsiin ja lisäsimme vauhtia. Ravailimme ja laukkailimme useita pätkiä ennen kun pääsimme uittopaikalle. Perillä molemmat tammat olivat innoissaan, ne tykkäävät kovasti uimisesta. Walda varsinkin on oikea vesipeto eikä meinannut pysyä pöksyissään kun yritin kävellä rauhassa veteen. Greta ja Sanni tulivat rennosti perässä. Uiskentelimme hyvän aikaa ennen kun lähdimme takaisin tallille. Vettä valuen lähdimme pitkin ohjin tallustelemaan takaisin tallille. Kokonaisuudessan lenkki kesti pari tuntia. Tallilla hevoset olivat vielä niin märkiä, ettei harjaamisesta oikeastaan olisi ollut mitään hyötyä, joten riisuimme tallissa niiltä vain suitset ja vaihdoimme riimut tilalle. Lähdimme samaa kyytiä taluttamaan tammoja takaisin laitumelle. Molemmat olivat mukavan lenkin jälkeen varsin perässä vedettäviä malleja. Laitumen sisäpuolelle irti päästessään molemmat kävivät antaumuksella piehtaroimassa.

Päiväkirjamerkintä 25.07.2017, kirjoittanut omistaja

Tänään vanha kouluaikainen ystäväni Sanni tuli tervehtimään tallille minua ja vuonopulleroitani. Olin luvannut Sannille, joka on entinen heppatyttö itsekin, viedä hänet kärrylenkille ja ratsastamaan täällä ollessaan. Olin juuri saanut tallin siivottua ja lakaisin viimeisiä sotkuja käytävältä kun Sanni ajoi Opelillaan pihaan. Kahvittelun ja kuulumisten vaihdon jälkeen lähdimme hakemaan hevosia tarhasta. Sannille annoin ajettavaksi Gretan ja otin itse Waldan kiinni. Hoidimme tammat tallissa oikein huolellisesti ja muistuttelin Sannia kuinka ne valjaat hevoselle puettiinkaan. Kun molemmat olimme valmiina, veimme tammat pihalle ja kiinnitimme kärryjen eteen. Lähdimme peräkanaa puksuttelemaan maastoon. Greta tapansa mukaan rauhallisesti edessä ja Walda vähän kaikkea kyttäillen takana. Greta oli oiva valinta Waldan mukaan maastoon, se kun rauhoittaa herkkähermoisimmankin hevosen. Etenimme suhteelisen rauhalliseen tahtiin pitkin hiekkateitä. Ravipätkiäkin tuli kuitenkin muutamia ja otimmepa yhteen väliin laukkaakin. Greta nautti silmin nähden rennosta maastoretkestä ja kuskinsakin oli mielissään. Walda on kehittynyt paljon maastohevosena. Tottahan muutamaa postilaatikkoa ja koiranulkoiluttajaa piti säpsyä, mutta kertaakaan se ei yrittänyt paeta paikalta. Retkemme kesti parisen tuntia ja palasimme kaikki neljä oikein tyytyväisinä tallille. Kärryt jäivät ulos ja riisuimme tammoilta varusteet sisällä. Molemmat olivat kuumana päivänä myös aavistuksen hionneet valjaiden alta, vaikka vauhti olikin koko lenkin rauhallinen. Sekä Greta että Walda saivat molemmat virkistävät suihkut ennen kun veimme ne taas takaisin tarhaan viettämään loppupäivää.

Päiväkirjamerkintä 24.07.2017, kirjoittanut omistaja

Gretalla oli tänään kengitys. Kengittäjämme Jaana saapui hyvissä ajoin aamulla. Olin jättänyt Gretan sisään sitä varten. Gretan kaviot ovat yleensäkin hyvässä kunnossa, eikä niissä ollut moitittavaa tälläkään kertaa. Jaana kengitti hevosen vajaassa tunnissa ja otti käsittelyynsä toisen hevosen. Kengityksen jälkeen päätin käyttää ajan hyväkseni ja aloin saksia Gretan harjaa. Se on kesän aikana hieman päässyt kasvamaan ylipitkäksi kun tammaa ei ole kisakentillä tai näyttelyissä käytetty. Leikkelin hevosen harjan taas siistiin muotoon ja melkoisen lyhyeksi. Greta sai myös muutamia porkkanoita kauneudenhoitopäivän päätteeksi. Kun olin harjan saanut leikattua, lähdin taluttamaan tammaa laitumelle kavereidensa luokse. Lauma tuli Gretaa portille vastaan innoissaan ja porukalla ne jatkoivat sitten syömistä.

Kouluvalmennus 03.06.2017, valmentajana Lea M.

Nopealla visiitilläni Suomessa olin taas valmennushommissa, kuten yleistä. Oli jännää, että tulin Suomeen yleensä tarkistamaan tallini toimintaa, mutta jostain kumman syystä löysin itseni aina myös valmentamasta tuttujeni hevosia. Tänään suuntasin Derianiin valmentamaan norjanvuonohevostamma Gretaa ja sen omistajaa subaa. Pääsin samalla katsomaan myös juuri ostamaa tulokastani, joka kuljetettaisiin Ranskaan mahdollisimman pian. Greta oli jo valmiina suban kanssa kentällä. Tiedustelin nopeasti alkulämmittelyiden tilannetta samalla kun menin kentälle puomien välistä. Suba huikkasi, että homma oli jo hoidossa. He olivat tehneet muutamia askellajinvahdoksia jo ennen saapumistani. Hyvä juttu – näin voisimme keskittyä enemmän itse valmennukseen. Tänään olin ottanut mukaani yhden FEI:n kouluratsastuksen esiohjelmista, jotta pääsisimme oikein kunnolla treenaamaan kisatilanteita, vaikka Gretalla olikin niitä jo monta onnistunutta takana. Listalla oli mm. kolmikaarinen kiemuraura, puoliympyrä (10 ja 20 metriä halkaisijoiltaan) ja laukanvaihto käynnin kautta. Kysyin, olisivatko ne sopivia treenauskohteita tänään. Halusin suunnitelma valmennusohjelman aina itse ratsukon kanssa. He saivat esittää toiveita ja minä kokoan kokonaisuuden. Ratsukolle kävi ja me aloitimme. Kolmikaarinen kiemuraura on yksi omista suosikeistani, joten ehkä ajauduimme harjoittamaan sitä eniten. Se kyllä ratsukolta onnistuikin erinomaisesti, joiduin huomauttamaan vain muutamista virheistä. Lopulta nekin oltiin saatu kitkettyä pois ja ratsukko ravasi nätisti kaarteet. Sitten harjoitimme vielä puoliympyröitä, jotka onnistuivat hyvin. Kolmikaarinen kiemuraura oli saanut jo Gretakin niin notkeaksi, että toistoja ei tarvinut ottaa useita. Päätin harjoituksen laukanvaihtoihin käynnin kautta. Sen jälkeen annoin ratsukolle luvan itsenäiseen loppuverryttelyyn ja vaihdoin samalla suban kanssa kuulumiset sekä taputin Gretaa.

Estevalmennus 09.06.2016, valmentajana Miivi

Olin pitämässä estevalmennusta viikon tauon jälkeen - kyllä, se on pitkä aika minulle -, ja valmennettavakseni olivat ilmottautuneet suba sekä hänen vuonohevostammansa Glimrende Greta, jota olinkin valmentanut puolisentoista viikkoa sitten myös esteratsastuksessa. Kaunniksi jo viime kerralla kuvailemani tamma saapui valmennukseen täsmällisesti ratsasjansa taluttamana. Tällä kertaa olimme joutuneet pitämään valmennuksen maneesissa ulkona vihmoneen sateen vuoksi. Suba verrytteli tammansa itsenäisesti, ja minä pystytin sillä välin esteitä. Tein radan, joka koostui kahdesta sarjasta sekä kolmesta tavallisesta pystyesteestä. Radalla ei ollut montaa estettä tai vaativaa linjaa, mutta sarjaesteet olisivat tämän valmennuksen keskipisteessä. Sarjojen välit olivat erilaiset, toinen oli luontevamman pituinen vuonohevoselle kuin toinen, jossa suba joutuisi päättämään, pyrkisikö hän pidemtämään vai lyhentämään tammansa askelta - sarja oli juuri vuonohevosen askelmäärän kannalta puolivälissä. "Ota ensiksi kakkossarja. Se ei ole korkea, mutta katso vähän sen pituutta - kannattaa vaikka kävellä ensin se läpi", ohjeistin. Suba nyökkäsi ja lähti etenemään. Tehtyään oomat päätöksensä sarjan pituudesta hän kannusti tammansa laukkaan ja lähestyi estettä. Suba päätti lyhentää tammansa askeleita ja mahduttaa yhden ylimääräisen askeleen esteiden väliin, joka osoittautuikin hyväksi ideaksi. "Hyvä! Ottakaa nyt koko rata. Sitten otetaan koko rata vielä ysikymppisenä ja katotaan lopuksi vähän noita sarjoja jos ne ei meinaa sujua", puhelin ratsukolle. Ratsukon suoritus meni hyvin, mutta olimmekin hypänneet huomattavasti heidän kilpailutasoaan matalampia esteitä, joten nostin koko radan yhdeksänkymmentä senttiä korkeaksi. Tällä kertaa suba ei saanut mahdutettua yhtä lisäaskelta vaikeamman sarjan keskelle, ja kakkososan puomit tulivat rytinällä alas tamman painaessa tuhatta ja sataa. Samalla lensivät myös radan viimeisen esteen, sarjan jälkeen olleen pystyn puomit tamman ponnistaessa aivan liian ajoissa ja laskeutuessa keskelle estettä. Pudistin päätäni ja pyysin ratsukkoa ottamaan kakkossajan ja viimeisen esteen uudelleen. Tällä kertaa tamman vauhti pysyi sarjan ajan hallinnassa, mutta sarjan jälkeen neiti rymisteli täysillä keskelle viimeistä estettä. Huokasin, ja sanoin: "Nyt pistät Gretan kuriin. Nosta laukka, ja pidä tamma voltilla laukassa, jolloin se ei pääse kaahaamaan. Seuraava hyppykerta on viimeinen, olemme jo nyt yliajalla." Suba nyökkäsi, ja yritti saada Gretaa kuriin. Hän saikin tamman hieman rauhoittumaan, ja suuntasi kohti esteitä. Katsoin lähes kauhuissani tamman vauhtia, mutta suba onnistui pitämään tamman avuillaan ja ohjaamaan sen läpi esteiden ilman pudotuksia. Esteiden jälkeen tamma teki muutaman suuren pukin, ja olisi mielellään jatkanut laukkaamista vielä enemmänkin. "Soojaa", puheli suba tammalleen ohjatessaan tätä ympyrälle saadakseen Gretan vaihtamaan askellajinsa laukasta raviin. Vähitellen tamma hidasti ja lähti etenemään puuskuttaen ravissa ratsastajan antaessa sille puolipitkät ohjat. Greta venytti kiitollisena päätään, ja katsoin ajan olevan sopiva palautteelle. "Pääasiallisesti valmennushan onnistui aika hyvin. Vähän alko mennä askeleet sekasin kun Greta alko kuumuua, mutta silti se hyppäsi kivasti. Kuumuessa sen vauhti vaan vähä kiihty liikaa, ja kakkossarjan toka este ja radan viiminen este meni pelleilyksi. Ekalla sarjalla ei ollut mitään ongelmaa, sehän meni kuin vettä vaan. Toka sarjakin meni vikalla kerralla yli puhtaasti vauhdista huolimatta, mutta jos pyrkisitte vähän pienempään vauhtiin, se taisi olla tuuria, että pääsitte yli kunnialla", puhua pälpätin. Palautteen kuultuaan suba nyökkäsi hymyillen ja siirsi Gretan käyntiin. Minä jäin maneesiin siivoamaan estetolppia ratsukon lähtiessä vielä jäähdyttelemään itseän maastolenkille.

Kouluvalmennus 20.07.2015, valmentajana Miivi

Kaunis hallakko vuonotamma käveli hieman laiskasti suban perässä kentälle ja yritti napata portinpielen heinikosta itselleen matkaevästä. Suba hyppäsi tamman selkään roikkuessani toisella puolella, jonka jälkeen hän pääsi aloittamaan alkukävelyt. Tamma eteni verkkaisesti, ja suba sai lähes potkia sitä eteenpäin. "Oota mä annan sulle raipan", sanoin hetken ratsukon suoritusta katseltuani. Raipan saatuaan ratsukon työskentely reipastui huomattavasti, ja pian saatoimmekin aloittaa päivän tehtävämme ratsukon otettua vielä ravitaivuttelut. "Tänään me tehdään laukanvaihtoja käynnin kautta", kerroin ratsukolle. Selitin tehtävämme kulun, ja suba ja Greta saivat alkaa toteuttaa sitä. Alussa poni oli hieman tahmea, mutta päästessään työhön kiinni muuttui se reippaaksi ja kuuliaiseksi. Pian tehtävä sujui erinomaisesti ja muutin sitä hiukan. Ratsukko teki erilaisia versioita laukanvaihttehtvästämme koko tunnin, joka kului yllättävän nopeasti. "Kiitos hyvästä valmennuksesta. Työskentelitten todella hyvin, kunhan Greta olisi ollut alusta asti kunnolla hereillä, en voisi antaa parannusehdotuksia mistään. Nyt voitte aloittaa itsenäisen loppuverryttelyn", päätin valmennuksen.

Estevalmennus 19.07.2015, valmentajana Miivi

Tällä kertaa Glimrende Greta sekä tamman omistaja suba olivat tulleet estevalmennukseen. Olin koonnut jo radan valmiiksi odotellessani ratsukkoa, jotka saapuivat hiukan myöhässä. Autoin ratsastajan selkään ja jätin hänet puhisemaan yksin jalustinhihnojen kanssa, kuulin pientä manailua tamman vuokraajan jalkojen pituudesta. Ratsukko sai verrytellä itsenäisesti aina laukkoihin saakka. Tällä kertaa Gretalla oli hieman enemmän vauhtia, eikä ratsastajan tarvinut potkia tammaa samalla tavalla eteenpäin kuin viikkoa aiemmin pitämässä kouluvalmennuksessani. Ratsukko sai aloittaa varsinaisen tehtävämme hyppäämällä ensin yksittäsitä pysty-okseri-sarjaa. Se onnistui hyvin, kuten arvata saatoikin, korkeutta esteellä kun oli vajaa viisikymmentä senttiä. Nostin sen kuitenkin 80cm korkeaksi, ja ratsukko ylitti sen taas hyvin. "Okei. Otetaan nyt koko rata. Se on 75cm korkea, nostetaan se ysikymppiseksi jo se menee hyvin", puhuin. Rata meni hyvin, ja nostin sen ysikymppiseksi. Tällä kertaa tuli yksi pudotus heti tiukan kaarteen jälkeen, joten pyysin ratsukkoa ottamaan kaarrett ennen olleen esteen ja sen jälkeisen esteen uudelleen. Tällä kertaa se onnistui. Sen jälkeen olikin aika aloittaa loppuverryttelyt. Annonin ratsukolle luvan aloitaa itsenäisen loppuverryttelyn, ja aloin antamaan palautetta, kuten minulla oli tapana.

Estevalmennus 08.06.2015, valmentajana Tarla

Greta oli jälleen saapunut ratsastajansa kanssa minun valmennukseeni, tällä kertaa tosin estetunnille. Lähdimme suoraan reippaasti työskentelemään ravissa, jos poni ei kuunnellut pohjetta tuli saman tien pohkeitten jälkeen raipasta. Tämä tepsikin varsin hyvin, sillä ravipuomeja aloitellessa oli ratsukko varsin verkkaisesti liikkeellä. Olin kasannut jopa kuusi pystyä, muurin ja okserin kentälle. Aiheena oli reipas mutta hyvä lähestyminen, jota harjoitimme jo puomien kanssa. Kun ratsukko pääsi yhteisymmärrykseen vauhdista ylitti Greta ne ihan kivasti. Vaihdoimme suuntaa ja lähdimme ottamaan hyppyjä pienelle ristikolle. Ensimmäiselle ristikolle laukka oli hyvin vetelää ja laiskaa, jonka vuoksi myös puomi kolahti maahan. Komensin ottamaan paremman laukan ja käyttämään raippaa ennen estettä, jolloin hypystä tuli hyvä. Nostin kaikki esteet ristikoiksi, jonka aikana ratsukko sai ottaa pikku kiihdytyskaistaleita ympäri kenttää. Se ei paljoa Gretaa innostanut, mutta hiukan virkeämpi hevonen palasi esteiden pariin. Lähdimme hyppäämään heti alussa esteitä ratana, kaikki olivat noin 40 sentin korkeudella. Huomauttelin vähän väliä temmosta, ratsastajan rennosta ohjasotteesta ja myötäämisestä. Pikku hiljaa homma alkoi toimia ja Greta hyppäsi vallan mainiosti. Nostin esteet 60 sentin tienoille ja muuntelin rataa hiukan vaativammaksi. Tällä kertaa kaksi puomia kolahti alas, mutta tempo alkoi olla jo sitä mitä haimmekin. Lopputunnista kokeilimme pari hyppyä myös ilman jalustimia, mikä sujui jopa paremmin kuin jalustimilla. Lopuksi ravailtiin rennosti hiukan höllemmällä ohjalla.

Kouluvalmennus 07.06.2015, valmentajana Tarla

Greta oli ratsastajansa kanssa saapunut kouluvalmennukseeni. Aloittelimme tämän ratsukon kanssa tekemällä käyntiväistöjä, ponin tuli olla heti reaktiivisena ratsastajan pohkeelle. Jos niin ei tapahtunut, sanoin suoraan että raippaa sai ja piti käyttää. Otimme lyhyille sivuille myös pysähdyksiä, joiden jälkeen Gretan tuli lähteä ponnekkaasti liikkeelle. Raippaa kyllä saatiin käyttää varsin ahkerasti, mutta se tuotti myös tulosta. Poni alkoi olla jo paljon paremmin hereillä, ja raviin siirtyessäkään ei kovin vahvoja pohkeita tarvittu. Jo pienen lämmittelyn jälkeen määräsin ratsastajan istumaan harjoitusraviin, jossa hän saisikin melkein koko lopputunnin istua. Vaihdoimme suuntaa keskihalkaisijalta ja lähdimme sitten hakemaan tasaisen reipasta laukkaa. Vaikka ratsastaja olikin tehnyt hyvin töitä, ei Greta ensimmäisellä yrityksellä nostanut laukkaa vaan jäi vetämään kiitoravia. Ensi kerralla raippa oli apuna ja laukka nousi. Muistuttelin ratsastajaa pitämään käsiä alempana ja tasaisesti, ettei tamma ottaisi niitä pidätteenä. Otimme välillä raville ja verkkasimme laukan myös toiseen suuntaan, jonka jälkeen lähdimme tekemään päätehtävää. Tarkoituksena oli tehdä päätyyn iso ympyrä, jonka jälkeen tehdä koko rata leikkaa. Keskellä täytyisi vaihtaa laukka ja tehdä vastakkaiseen päätyyn laukkaympyrä. Heti ensimmäisellä ympyrällä ratsastaja sai käyttää raippaa, mutta suunnanvaihdokseen poni lähti jo hiukan innokkaammin. Laukka nousi ensin vääränä, mutta nopealla raviin siirtymisellä saatiin oikea laukka ja hyvä ympyrä tehtyä. Tehtiin sama homma parisen kertaa, ja lopuksi kuvio tultiin myös peilikuvana. Tasavarmaisen hitaasti Greta tehtävät suoritti, ensi kerran ohjeeksi annoin tasaisemman käden ja eteenpäin pyrkivämmän menon.

Päiväkirjamerkintä 07.03.2014, kirjoittanut omistaja

Norjasta saapui tänään neljä vuonohevosta kasvattamaan jo ennestään suurta vuonolaumaamme. Kaksi oria, Bergsmoen Aslak ja Thorleif, sekä kaksi tammaa, Mydland Lilje ja Glimrende Greta. Valitsin uudet hevosemme pitkälti sen mukaan, että niillä kaikilla on lahjoja sekä valjakkoajoon, kouluun että esteratsastukseen. Näiden hevosten myötä Derianin vuonohevoskasvatus saa mukaansa aivan uutta verta ja näiden hevosten varsoista voikin tulla varsinaisia monilahjakkuuksia. Kaikki uudet tulokkaat ovat tällä hetkellä nelivuotiaita, joten niiden kilpailutus aloitetaan saman tien. Oriit ovat siis nyt heti käytössä jalostukseen ja tammoillekin suunnitellaan jo ensimmäisiä varsoja. Kaikki uudet tulokkaat tähtäävät myös aikanaan laatuarvosteluihin muiden hevosteni tapaan, mutta siihen on nyt vielä paljon aikaa.




VVJ-I, KRJ-II, ERJ-II
virtuaalihevonen
© Deep Creek Farm

Jälkeläiset

Derian Hemming
synt. 02.12.2014
i. Hattifnatt

Derian Gina
synt. 05.09.2014
i. Bergsmoen Aslak

Derian Greyfell
synt. 04.08.2014
i. Magne

Derian Grima KTK-III
synt. 02.06.2014
i. Thorleif

Derian Gemma
synt. 03.04.2014
i. Skattekiste


© DERIAN
ulkoasun suunnittelu & toteutus: Narie
otsikkokuvat © suba
TALLI on virtuaalitalli // a SIM-game stable